rikkautta roskista, shillinkejä sonnasta

 

Sanna Lampinen vietti syksyllä  2009 kolme kiinnostavaa kuukautta Kampalassa, Ugandassa.

”Opiskelin tekstiilimuotoilua Kuopion muotoiluakatemiassa ja pääsin tekemään ensimmäisen työharjoitteluni Ugandassa Caring Hands (suom. Hoivaavat kädet) –järjestössä. Harjoittelu järjestyi Fida-lähetysjärjestön kautta. Lähetystyöntekijä Milla Happonen perusti järjestön vuonna 2005 auttakseen köyhyydessä eläviä perheitä lähiympäristössään. Järjestön ideana on, että köyhät naiset, joista useimmat ovat leskiä ja hiv-positiivisia, voivat kohentaa elinolojaan tekemällä työtä sen eteen. Naiset kieputtavat ja lakkaavat  paperihelmiä kierrätyspaperista ja kokoavat helmistä erilaisia koruja. Koruja myydään mm. Suomessa ja Kanadassa. Koruista saaduista tuloilla naiset ostavat perheilleen ruokaa, vaatteita ja sänkyjä, maksavat koulumaksuja ja vuokria, ja heitä tuetaan edullisilla lainoilla myös asuntojen hankinnassa. Helmentekijänaisia on tällä hetkellä 50-60”, Sanna kertoo harjoittelujärjestönsä taustoista.

”Oma tehtäväni projektissa oli kehitellä uusia tuoteideoita koruihin ja käynnistää laaduntarkkailu. Pohdin myös korujen markkinointiasioita. Harjoitteluni aikana aloitimme myös uuden tuotteen valmistuksen: käsintehtyä paperia banaanipuun kuoresta ja norsun lannasta. Idea oli ollut Caring Hands –järjestössä jo valmiina, mutta harjoitteluni aikana pääsimme toteuttamaan sen ja kouluttamaan kaksi koulupoikaa nimenomaan paperin valmistukseen. Paperia käytettiin korurasioiden päällystämiseen ja kirjoihin ja kortteihin.”

”Kotikäynnit helmentekijöiden ja muiden avustettavien koteihin avasivat minulle uuden maailman. Kurjuus ei kuitenkaan tuntunut ahdistavalta. Ihmisten iloisuus sairauden ja köyhyyden keskellä oli vaikuttavaa. Yleensäkin ihmisten välittömyys ja lämpö tuntuivat ihmeelliseltä. Ei haitannut mitään, vaikka tuli myöhässä johonkin: aina otettiin avosylin vastaan. Kiirettä ei tunnettu. Elämä oli viehättävän yksinkertaista, mutta hyvin sosiaalista.”

”Jokainen päivä Caring Handsillä oli erilainen. Harjoittelun aikana kävimme tutustumassa myös katulapsiprojektiin Nairobissa. Muutamana viikonloppuna retkeilimme myös Viktoria-järvellä ja kansallispuistossa.”

”Oli jännittävää päästä Afrikan sydämeen tekemään työharjoittelua. Tuntui hienolta, että pystyin auttamaan ihmisiä ja palvelemaan Jumalaa juuri niillä taidoilla, mitä minulla on”, Sanna kertoo.  Oman uskonratkaisunsa Sanna on tehnyt 10-vuotiaana. Iän myötä Sannalla on vahvistunut luottamus  Jumala johdatukseen. Ugandan-keikka monine yksityiskohtineen oli hänelle yksi selkeä rukousvastaus ja toteutunut unelma. ”Mikä olisi sen hienompaa, kuin päästä tulevaisuudessakin tekemään jotakin samantapaista työtä”, Sanna toteaa.